2013: Egyptin armeijan vallankaappaus ja sen vaikutukset maan poliittiselle maisemalle

Vuonna 2013 Egyptiä ravisutti tapahtumasarja, joka muutti maata ikuisesti. Armeija teki vallankaappauksen presidentti Mohamed Morsiä vastaan, joka oli ensimmäinen demokraattisesti valittu johtaja Egyptin historiassa. Tapahtuma oli monimutkainen ja sen syihin vaikutti joukko tekijöitä, jotka kielivät poliittisesta epävakaudesta ja yhteiskunnallisesta polarisoitumisesta.

Morsi oli tullut valtaan vuonna 2012 Muslimien veljeskunnan ehdokkaana. Hänen valintansa herätti sekä toivoa että huolta. Toivon, koska se merkitsi Egyptin siirtymistä autoritaarisen vallankäytön alaisesta demokraattiseen järjestelmään ja huolen, koska Muslimien veljeskunta oli konservatiivinen islamilainen ryhmä, jolla oli vahvat siteet poliittisiin ideologiaan.

Morsi presidenttikautensa aikana teki useita päätöksiä, jotka herättivät vastustusta maaseudulla ja keskiluokassa. Hän antoi itselleen laajat valtaoikeudet ja yritti muuttaa perustuslakia islamilaisempaan suuntaan. Monet egyptiläiset kokivat, että Morsi oli liian autoritaarinen ja että hän uhkasi maata islamilaisella fundamentalismilla.

Vastustuksena Morsin hallintoa kohtaan syntyi laaja kansalaisliike. Milloinka tämä liike sai nimensä “Tamarod”-kampanjasta, joka keräsi miljoonia allekirjoituksia vaatiakseen Morsiin eroamaan. Protestit kasvoivat nopeasti ja niitä tuettiin armeija.

30. kesäkuuta 2013 armeija teki vallankaappauksen ja syrjäytti Mohamed Morsin vallasta. Armeijan johtaja Abdel Fattah el-Sisi otti haltuunsa maan johtopaikan ja lupasi ajaa demokraattista prosessia eteenpäin.

Vallankaappaus herätti ristiriitaisia tunteita kansainvälisesti. Jotkut pitivät sitä välttämättömänä toimenpiteenä, joka esti Egyptiä liukumasta kaaoksen ja islamilaisen fundamentalismin syssyyn. Toiset taas näkivät vallankaappausta laittomana vallankaappauksena, joka tuhosi Egyptin demokratiaa.

Vallankaappaus vaikutukset Egyptiin olivat valtavia ja monitahoisia:

Vaikutus	Kuvaus
Poliittinen epästabiilius	Vallankaappaus johti pitkittyneeseen poliittiseen epävarmuuteen ja jatkuviin protesteihin.
Ihmisoikeuksien loukkaaminen	Armeija on syytetty ihmisoikeuksien loukkauksista, kuten pidätyksistä ilman oikeudenkäyntiä ja kidutuksesta.
Taloudellinen taantuma	Vallankaappaus vaikutti negatiivisesti Egyptiin talouteen, johtaen investointien vähenemiseen ja työttömyyden kasvuun.

Vallankaappaus 2013 oli merkittävä käännekohta Egyptin historiassa. Se osoitti maan poliittisen järjestelmän haurautta ja yhteiskunnallisen polarisoitumisen syvyyttä. Se myös nosti esiin kysymyksiä demokratian rajoista ja armeijan roolista politiikassa. Vallankaappauksen pitkäaikaiset seuraukset ovat vieläkin epäselviä, mutta on selvää, että se muutti Egyptiä pysyvästi.

Yksi tärkeimmistä hahmoista vallankaappaus-tapahtumissa oli kenraali Abdel Fattah el-Sisi, joka johti armeijan interventiota ja tuli Egyptin presidentiksi.